Blogikirjoitukset 

Tältä sivulta löydät luottamustoimisten sekä jäsentemme blogikirjoituksia, muista katsoa myös valtuustoaloitteemme!

Mielipidekirjoitus: Oppimisen tuen uudistus tulee - olemmeko valmiina?

Kirjoitus julkaistu Kaarina-lehdessä 12.3.2025

Hallitus on säätänyt oppimisen tuen uudistuksen, joka tulee voimaan elokuussa 2025. Uudistuksen myötä entinen kolmiportainen tuki jää historiaan. Tavoitteena on, että lapsi/nuori saa tukea mahdollisimman varhain ja ensi sijassa omassa opetusryhmässään. Samaan aikaan opettajien vastuu tukitoimien toteuttamisessa kasvaa. Uudistuksella hallitus tavoittelee työrauhan, kouluhyvinvoinnin sekä oppimistulosten paranemista.

Uudessa oppimisen tuessa tukimuodot jaetaan ryhmämuotoisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Jokaisen opettajan tulee suunnitella opetuksensa jatkossa siten, että huomioi opettamiensa ryhmien erityistarpeet ja rakentaa opetuksensa tukemaan niitä. Tämän voi toteuttaa monin eri tavoin, kunhan pidetään huoli siitä, että tarpeellista tukea järjestetään. Opetuksen järjestäjälle tulee puolestaan velvollisuus varata tietty resurssi ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Tämä resurssi on 0,122 x koulun oppilasmäärä, mikä tarkoittaa esimerkiksi 400 oppilaan koulussa 49 tuntia ryhmäkohtaista tukea normaalien tuntien lisäksi/yhteyteen. Mikäli nämä ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä, tulee oppilaalle järjestää oppilaskohtaista tukea joko säännöllisesti erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pitämänä. Lisäksi osana uudistusta, ensi elokuusta alkaen yleisopetuksen ryhmissä saa olla maksimissaan viisi oppilaskohtaista tukea saavaa oppilasta.

Uudistuksen rahoituksena kunnille kohdennetaan jatkossa pysyvästi 100 miljoonaa euroa vuosittain. Rahoitus on tarkoitettu pääosin ryhmäkohtaisten tukimuotojen järjestämiseen sillä oppilaskohtainen tuki korvaa entisen tehostetun tai erityisen tuen eikä siten ole uusi velvoite kunnille, saati vaadi lisärahoitusta. Oman kotikuntani Kaarinan osuus valtion uudesta tuesta on vajaat 700 000 euroa ja sillä pitäisi laskennallisesti saada uusia tukitunteja melkein 350. Koska tämä raha kuitenkin maksetaan kunnille valtionosuuksina ilman korvamerkintää, on uusilla kuntapäättäjillä merkittävä rooli valvoa, että rahat käytetään uudistuksen rahoittamiseen ilman että ne katoavat kunnan pohjattomaan kassaan tai jo olemassa olevien tukimuotojen rahoittamiseen. 

Huhtikuun vaaleissa tehdään siis isoja ratkaisuja lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen. Kokoomus on puolueena valtiotasolla halunnut panostaa peruskoulun oppimistulosten paranemiseen, nyt äänestäjien ja valittujen uusien päättäjien pitää huolehtia siitä, että tämä halu toteutuu.

Tuen uudistuksen konkreettisessa järjestämisessä on opetuksenjärjestäjillä vielä paljon epäselviä asioita koska laki on vasta tullut voimaan ja siihen liittyviä tarkentavia ohjeistuksia sekä opetussuunnitelmamuutoksia tehdään parhaillaan. Opettajien koulutusta voidaan myös kunnolla järjestää vasta kun kaikki faktat, tai ainakin enemmistö niistä, on selvillä. Joten tilanne ei ole vielä lähimainkaan valmis, ja yksityiskohdat tulevat vielä muokkautumaan. Mutta se on jo selkeää, että kun uusi lukuvuosi kouluissa alkaa elokuussa 2025 tulee koulutuksen järjestäjillä olla valmiina valtion rahoittaman uuden määrärahan verran uutta resurssia ryhmäkohtaisen tuen järjestämiseen. Tästä pitää kuntapäättäjien pitää viime kädessä huoli ja kysellä aktiivisesti asian perään.

Hanna Sirkiä, lehtori, FM

Kuntavaaliehdokas, nykyinen valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Mielipidekirjoitus: Nuorten työllisyys tarvitsee kuntien vahvaa panosta

Työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden alussa valtiolta kunnille, ja Turun työllisyysalue, johon Kaarina kuuluu, vastaa nyt työllisyysasioista. Uudistuksen myötä alueet järjestävät muun muassa työvoimakoulutusta, työnvälitystä ja erilaisten palveluiden tarjontaa sekä ohjaavat työnhaussa olevia. On selvää, että kunnilla on nyt entistä suurempi vastuu siitä, miten työllisyysasioita hoidetaan paikallisesti.

Työllisyydestä puhuttaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota nuorten koulutus- ja työllisyyspolkuihin. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt aika koulutuksen ja työn ulkopuolella nuorella iällä lisää riskiä myöhempiin työttömyysjaksoihin ja epäsäännöllisiin työsuhteisiin. Monet yli 30-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä eivät ole koskaan kunnolla kiinnittyneet työelämään, ja tämän taustalla ovat usein jo nuoruudessa kohdatut haasteet. Siksi kunnilla ja hyvinvointialueilla on merkittävä rooli nuorten tukemisessa, jotta heidän asemansa vahvistuu ja työllistymisen haasteita voidaan ennaltaehkäistä.

On myös tärkeää muistaa, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä. Heidän joukossaan on niin koulutuksen keskeyttäneitä kuin vastavalmistuneitakin, jotka eivät ole löytäneet työpaikkaa. Heikko taloustilanne on johtanut siihen, että myös ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksenkin suorittaneet nuoret voivat joutua työttömiksi. Tämän vuoksi työllisyysalueiden ja oppilaitosten on tiivistettävä yhteistyötään tärkeimpien toimijoiden, kuten yritysten kanssa, jotta vastavalmistuneet löytävät nopeasti paikkansa työelämässä. On selvää, että pitkäksi venyvä työttömyys vaikeuttaa työllistymistä entisestään, ja siksi nuorten pääsyä ensimmäisiin työpaikkoihin on tuettava.

Tutkimukset osoittavat, että toisen asteen koulutuksen suorittamatta jättäminen on merkittävä riskitekijä pitkäaikaistyöttömyydelle. Kaarinassa onkin varmistettava, että jokainen nuori saa toisen asteen koulutuksen päätökseen. Vaikka oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut parannuksia, kaikki nuoret eivät vieläkään suorita toisen asteen opintojaan loppuun. Lisäksi maahanmuuttaneilla nuorilla voi olla haasteita, kuten koulutuksen tunnustamisen ongelmat tai se, että heillä ei ole aiempaa koulutusta lainkaan. Tähän on etsittävä ratkaisukeinoja, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus kouluttautua ja sitä kautta työllistyä.

On myös huomioitava, että osa nuorista ei voi suoraan siirtyä työmarkkinoille tai koulutukseen. Esimerkiksi pitkäaikaissairaudet, vammat, sosiaaliset ongelmat tai ylivelkaantuminen voivat estää nuoren etenemisen opintoihin tai työhön. Nämä tilanteet vaativat saumatonta yhteistyötä kunnan, hyvinvointialueen, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja voivat edetä kohti itsenäistä työelämää.

Nuorten työllisyys on sekä inhimillinen että yhteiskunnallinen kysymys, jonka ratkaiseminen edellyttää johdonmukaista politiikkaa, riittäviä resursseja ja vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kuntien vastuu on nyt suurempi kuin koskaan, ja Kaarinassa tähän haasteeseen on tartuttava kunnianhimoisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Henry Saarinen, FM, VTM, väitöskirjatutkija

Kuntavaaliehdokas

Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa 

Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 22.1.2025

Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa – niissä päätämme elinvoimasta ja kansalaisten arjesta. Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa.

Pidämme itsestään selvänä, että voimme viedä lapset aamulla päivähoitoon, koululaiset lähtevät kouluun ja saavat siellä ilmaisen kouluruoan, katuvalot palavat, tiet ja kevyenliikenteen väylät ovat kunnossa, uimahallin ja kuntokoulun sisäänpääsymaksut ovat maltilliset ja kirjaston lainausvalikoima monipuolinen. Kuntalaiset eivät välttämättä edes hahmota minkälainen palvelutuottaja ja arkielämän ylläpitäjä kunta on. Siitä kertonee kuntavaalien alhainen äänestysprosentti? Melko alhaiseksi se on valitettavasti jäänyt myös Kaarinassa.

Mikä tekee kunnasta elinvoimaisen? Hyvät päätökset! Elinvoimaisessa kunnassa yritykset kukoistavat, ympäristöä kunnioitetaan, kaavoitusasiat etenevät, kunnan kukkarossa on rahaa vielä huomennakin, ihmiset voivat hyvin ja heillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään. Sellainen kunta houkuttelee uusia asukkaita, yrittäjiä ja investointeja. Ja hyviä päätöksiä saadaan aikaan, kun jokainen päätöksentekoon osallistuva pitää huolta rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä ja ymmärtää kompromissien välttämättömyyden. Näin kunta pysyy elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Kuntien rooli elinvoimaisuuden akkuna vahvistui entisestään tämän vuoden alussa, kun työllisyyden ja kotoutumisen hoito siirtyi valtiolta kuntien vastuulle. Tehtävä on uusi ja haasteellinenkin varsinkin nykyisen matalasuhdanteen aikana, mutta onnistuessaan lisää kuntien ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Kunnat jos ketkä tuntevat omat paikalliset yrityksensä ja niiden työvoimatarpeet, ja siten työtä vailla oleva työikäinen saa työtä ja yritys tarvitsemansa työvoiman aikaisempaa joustavammin.

Sivistyslautakunta on nykyisin monen kunnan suurin lautakunta sote-palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille. Kuntien varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevilla päätöksillä on iso merkitys koko Suomelle. Nuorissa on tulevaisuutemme, ja kun jokaiselle koululaiselle taataan mahdollisuus yltää parhaimpaansa, saadaan Pisa-oppimistulokset taas nousuun. Tässäkin kuntien päätökset ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa, koska globaaleilla markkinoilla Suomi ei pysty kilpailemaan esim. luonnonvaroillaan, mutta osaamisellaan kyllä.

Mutta kaikkea ei kuntienkaan tarvitse tehdä yksin. Isot investoinnit - kuten Kaarinassa uuden uimahallin suunnittelu - edellyttävät usein kumppanuuksia. Kumppanitoimijoilla on yhteiset intressit, toiminta perustuu vastavuoroisuuteen, sekä siihen, että kumppanuus luo aitoa lisäarvoa kaikille osapuolille. Eli taas tarvitaan hyvää päätöksentekoilmapiiriä ja kykyä kompromisseihin.

Huhtikuussa käydään seuraavat kuntavaalit. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeita, arjen haasteita ymmärtäviä ja eteenpäin katsovia päättäjiä, jotka ovat sisäistäneet "management by possibilities" -mentaliteetin.

Haluan uskoa, että seuraavissa kuntavaaleissa Kaarinan äänestysprosentti on suurempi kuin koskaan!

Anne Heikkinen, TtT, YTM

Kaarinan tarkastuslautakunnan jäsen, Kaarinan ja Varhan varavaltuutettu (kok.), kunta- ja aluevaaliehdokas
 

Varhan vanhuspalveluiden kehittämisellä on kiire 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.12.2024

Sote-uudistus käynnistyi tarpeesta parantaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä. Ikäihmisten hoito- ja hoivapalvelut ovat osa perusterveydenhuoltoa. 

Tällä hetkellä moni ikäihminen on hoidon ja hoivan tarpeessa. Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus jatkaa kasvuaan vuoteen 2040 asti, joten Varhan vanhuspalveluiden kehittämisellä on kiire.

Me emme ole vielä ikäihmistenkään hoidossa täysimääräisesti hyödyntäneet terveysteknologian mahdollisuuksia. Varttuneemmassa väestössä on monia, joille esim. nettiajanvarauksen ja etävastaanoton hyödyntäminen ei tuota vaikeuksia. Ajatuspaja Toivon syksyllä 2024 teettämän kyselyn mukaan 49 prosenttia yli 70-vuotiasista olisi valmis käyttämään digitaalisia palveluita nykyistä enemmän.

Mutta näin ei ole kaikkien kohdalla, puhutaan digisyrjäytymisestä. Teknologia ei saa olla esteenä hoitoon pääsylle tai hoidon toteuttamiselle. Ja jo potilaslainkin perusteella hoitoa tulee suunnitella ja toteuttaa yhteisymmärryksessä potilaan/asiakkaan kanssa. Terveysteknologia on tätä päivää, mutta inhimillistä hoitoa ja hoivaa se ei täysimääräisesti koskaan korvaa.

Ikäihmisten hoito on oma erikoisalansa, ja on hienoa, että geriatria kiinnostaa niin erikoistuvia lääkäreitä kuin alalle hakeutuvia sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Mutta tarpeellista olisi pohtia, että tarvitaanko kaikkeen hoivaan ja huolenpitoon useamman vuoden koulutusta? Lääketieteelliset kysymykset toki edellyttävät geriatrian erityisosaamista, mutta voisivatko esim. hoitoapulaiset avustaa ruokailussa, pukemisessa ja ulkoiluttamisessa? Tässä toivoisin ammattijärjestöjen vastaan tuloa. Meillä on jo nyt liian vähän tekeviä käsiä, ja siksi koulutussisältöjen uudelleen tarkasteluun olisi aihetta. Myös työperäistä maahanmuuttoatarvitaan lisää.

Kentältä on kantautunut huolta siitä, että osalla maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä suomen kielen taidossa on parannettavaa. Henkilökuntaa on rajoitetusti, ja esim. vanhusten hoidossa lähi- ja sairaanhoitajat kuormittuvat, kun he perehdyttämisen lisäksi toimivat uusien tulokkaiden suomen kielen opettajina. Maahanmuuttajien kotouttaminen kieliopintoineen on vuoden 2025 alusta lähtien kuntien vastuulla. Katse siis kuntaan, koska kieliopetusta tarvitaan selvästi aiempaa enemmän ennen töiden aloittamista jo potilasturvallisuudenkin näkökulmasta.  

Kun kotona asuminen ei enää onnistu tai kotihoidon tuki ei riitä, on ymmärrettävää, että ikäihmiset toivovat ympärivuorokautista hoitopaikkaa läheltä omaisiaan. Se on myös Varhan tavoite ja periaate. Yksinäisiä vanhuksia on jo nyt aivan liikaa. Tarve tehostettuun hoitoon voi tulla hyvinkin yllättäen, ja jos ja kun Varhan ns. oma tuotanto ei riitä, voidaan palveluita ostaa yksityisiltä vanhuspalvelutuottajilta niin, että asumispalveluyksikkö mahdollisuuksien mukaan järjestetään läheltä ikäihmisen omaa elinpiiriä. 

Asuu ikäihminen sitten kotonaan tai palvelutalossa on järjestöillä tarjota heille moninaisia tuki- ja virikepalveluita. On neuvontaa ja ohjausta, ystävätoimintaa, harrastepiirejä ja digilaitteiden käytön opastusta. Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön tulisikin aktiivisemmin ohjata ikäihmisiä palvelujen piiriin, sillä terveydenedistäminen on kirjattu molempien tahojen - kuntien ja hyvinvointialueiden - velvoitteisiin.

Hoivaa tarvitseva ikäihminen asuu kunnassa, terveyspalvelut tuottaa hyvinvointialue ja järjestöt tarjoavat moninaisia tuki- ja virikepalveluita. Ei eriytymistä vaan jatkossa tiiviimpää yhteistoimintaa kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen kesken!

Anne Heikkinen, TtT, YTM

Kaarinan tarkastuslautakunnan jäsen, Varhan varavaltuutettu(kok.) ja kunta- ja aluevaaliehdokas

12.12.2024

Mielipidekirjoitus: Kuntayhtiöiden tehottomuudesta pitää puhua laajemmin 

Kaupunkien ja kuntien omistamat yhtiöt, jotka tuottavat palveluita omistajilleen, ovat keskimäärin jopa 31 prosenttia tehottomampia kuin yksityiset palveluntuottajat vastaavilla aloilla. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus (Ghezzi et al., 2004). 

Alla vielä muutama nosto tutkimuksen sisällöstä:

  • Jopa 31 % tehottomampia kuin yksityiset palveluntuottajat.
  • Yksityisten yritysten hinnat olivat 41 % inhouse-yhtiöitä alhaisemmat.
  • Inhouse-yhtiöissä palkat olivat selkeästi yksityistä korkeammat (14%)
  • Yksittäisen työntekijän tuottavuus parani yksityistämisen jälkeen 82,5 %. (Ghezzi et al., 2024.)

Joten voidaan selkeästi todeta, että palveluiden tuotantorakenteessa on selkeästi parantamisen varaa, julkiselle sektorille on syntynyt rinnakkaismarkkinat jossa rahaa käytetään ”leväperäisesti”. Nyt on oikea aika reagoida tähän inhouse-yhtiöiden ”porsasteluun” Suomessa. Kuntayhtiöiden rooli palveluiden tuottajana on kasvanut merkittävästi ja holtittomasti, vaikka alkuperäinen tarkoitus on ollut toiminnan tehostaminen ja joustavuuden lisääminen. Todellisuus on toinen, kuten tämä Jyväskylän yliopiston tutkimuskin osoittaa. 

Kuntayhtiöt kärsivät tehottomuudesta, joka näkyy niin kustannusten hallinnassa, avoimuudessa kuin strategisessa päätöksenteossakin. 

Ensinnäkin kuntayhtiöt ovat melkein aina taloudellisesti tehottomia. Toiminnan pitäisi teoriassa olla kilpailukykyistä ja kustannustehokasta, mutta monissa tapauksissa yhtiöt eivät toimi markkinaehtoisesti, vaan yhtiöistä on tullut markkinahäiriköitä ja avoimen kilpailukentän jarruja. Kunnalliset tukirahat saattavat vääristää kilpailua, mikä vähentää kannustimia parantaa toiminnan laatua tai alentaa kustannuksia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa veronmaksajat maksavat tehottomuudesta kahteen kertaan: ensin verovaroin ja sitten korkeampina palvelumaksuina. Kuntayhtiöiden päätöksenteko on poliittisesti ohjattua ja tehotonta.

Toiseksi kuntayhtiöiden toiminnan avoimuus on puutteellista. Toisin kuin perinteinen kuntahallinto, yhtiömuotoinen toiminta ei noudata julkisuuslakia samalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että päätöksenteko tapahtuu usein suljettujen ovien takana, jolloin kansalaisilla ja päättäjillä on rajalliset mahdollisuudet valvoa toimintaa. Tämä ei ainoastaan lisää riskiä tehottomuudelle, vaan altistaa myös mahdolliselle väärinkäytöksille ja huonolle hallinnolle. 

Kolmanneksi kuntayhtiöiden strateginen ohjaus on hajanaista ja poliittisesti ohjattua. Monilla kunnilla ei ole riittäviä resursseja tai osaamista yhtiöidensä johtamiseen. Yhtiöiden hallituksiin valitaan toisinaan henkilöitä poliittisin perustein ilman riittävää asiantuntemusta, mikä heikentää päätöksentekoa radikaalisti. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa kuntayhtiöt eivät toimi kuntalaisten edun mukaisesti, vaan ajavat epämääräisiä tai ideologisia tavoitteita. Enkä voi olla mainitsematta myöskään sitä, että kuntasektorille ajautuu paljon ihmisiä joiden osaaminen ja kokemus yrittämisestä on kyseenalaista. Puhumattakaan markkinaehtoisesta ajattelutavasta. Kuntayhtiöiden toimintaa on uudistettava reilusti tai toimintaa on alettava ajamaan alas siinä määrin kuin se on mahdollista.

Kuntayhtiöiden toiminnan on muututtava, jotta niiden tehottomuus saadaan kuriin.

Ensisijaisesti avoimuutta on lisättävä: kaikkien kuntayhtiöiden tulisi noudattaa julkisuuslakia, jotta kansalaiset ja päättäjät voivat valvoa niiden toimintaa. Lisäksi yhtiöiden strategista johtamista on parannettava, esimerkiksi valitsemalla hallituksiin vain asiantuntevia henkilöitä ja mahdollisesti riippumattomia henkilöitä – osaamista joka parantaa yhtiön toimintaedellytyksiä. Toiminnan pitää olla tulosorientoitunutta, muuten ongelmat vaan kasvavat tulevaisuudessa. Kuntayhtiöt voisivat toimia tehokkaasti, jos niiden hallinto, avoimuus ja taloudellinen toiminta olisi järjestetty oikein ja toiminnan mittarit olisivat relevantteja. Nykytilanne kuitenkin osoittaa, että ilman merkittäviä uudistuksia veronmaksajien rahat valuvat hukkaan. On aika herätä ja asettaa kuntalaisten etu etusijalle. Kuntien tulee hoitaa ydintehtäviään ja ydintehtäviin ei kuulu sosialisoida markkinoita. 

 

Sami Elmeranta 

Kaarinan kaupunginhallituksen jäsen (kok.), kunta- ja aluevaaliehdokas 

 

Ghezzi, R., Marjanen, S., Laine, T., Virta, T., Vilpponen, H., & Mikkonen, T. (2024). Does Ownership Structure Matter? A Case Study on Business Performance of Two Accounting Companies. Saatavilla: https://arxiv.org/abs/2409.12551.

3.12.2023

TE24-uudistus etenee – työllisyyspalvelut Kaarinaan vuoden 2025 alussa

Kaarinan Kokoomus ry järjesti marraskuun alussa puolueen jäsenille infotilaisuuden, jossa meillä oli ilo kuulla TE24-uudistuksesta ajantasaisia tietoja uudistuksen valmistelusta Kaarinan työllisyyspalvelujohtaja Gisela Lindberg-Vesalaiselta.

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa, jolloin nykyiset alueelliset TE-toimistot lakkautetaan. Työvoimapalvelut tulevat olemaan yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä. Uudistus on jäänyt suhteellisen vähäiselle huomiolle julkisuudessa, vaikka kyse on merkittävästä siirrosta ajassa, jossa Suomea vaivaavat samanaikaisesti työttömyys ja työvoimapula. Kuntien viranhaltijoiden, päättäjien ja kuntalaisten onkin tärkeää tiedostaa uudistuksen merkittävyys kuntien elinvoiman kannalta. Uudistus avaa monia mahdollisuuksia, mutta tärkeää on myös huomioida, ettei nykyisten työllisyyspalveluiden haasteita toisteta kunnissa vuodesta 2025 alkaen.

Uudistuksessa on tärkeää huomioida, ettei TE-palveluita siirretä nykyisen kaltaisena kunnille, vaan kuntien on luotava uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja, jotka palvelevat omaa aluetta parhaiten, ottaen huomioon yksilöllisen väestön ikä- ja koulutusrakenteen, työttömyyden taustatekijät sekä elinkeinorakenteen. Nykyisten TE-toimistojen toiminta-alueet ovat olleet hyvin laajoja, eivätkä samankaltaiset palvelut ovat toimineet kaupungeissa ja harvaanasutuilla maaseutualueilla. Myös fyysinen palveluverkko on asettanut työnhakija-asiakkaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Uudistuksen myötä kunnilla on erinomainen tilaisuus kehittää entistä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palveluita. Tämä vaatii kuitenkin panostusta. Tällä hetkellä osassa maata on tilanne, jossa yhdellä TE-toimiston virkailijalla saattaa olla jopa 300 työnhakija-asiakasta, joiden työllistymistä virkailija edistää. Tilanne ei voi jatkua samanlaisena kunnissa vuonna 2025, sillä liialliset asiakasmäärät yhdellä virkailijalla laskevat palveluiden vaikuttavuutta merkittävästi. Suomessa on halua ottaa mallia muiden Pohjoismaiden työvoimapalveluista, mutta tässä kohdin on huomioitava, että muissa Pohjoismaissa panostukset palveluihin ovat Suomea suuremmat ja esimerkiksi yksittäisellä virkailijalla on vähemmän asiakkaita suomalaiseen vastapariinsa verrattuna. TE-palveluissa henkilöasiakaspalvelu ja yrityspalvelut ovat myös käytännön työssä eriytyneet, joka on aiheuttanut tehottomuutta. Kunnat tuntevat oman alueensa yritykset hyvin ja kunnilla onkin erinomainen tilaisuus kehittää palvelumalleja, jotka hyödyttävät samaan aikaan yrityksiä ja työnhakijoita. Onkin tärkeää, että yritykset otetaan uudistuksessa aidosti mukaan ja työmarkkinoita haastavaan kohtaanto-ongelmaan saadaan uudenlaisia ratkaisuja.

Tärkeää on myös huomioida positiivisten tekijöiden siirtyminen uudistuksen yhteydessä. TE-palveluissa on kehitetty monia hyviä käytäntöjä, joita kuntien on syytä myös jatkossa hyödyntää. TE-palveluiden henkilöstö siirtyy valtiolta kunnille ja tämän kautta kunnille siirtyy osaamista ja kokemusta, joita on ehdottomasti hyödynnettävä uudistuksen suunnittelussa. Työvoimapalvelut pitävät sisällään monenlaisia osa-alueita henkilöasiakaspalvelusta, työvoimakoulutuksen järjestämiseen ja yrityspalveluihin. Näiden osa-alueiden osaamista on vaikeaa hankkia, joten tärkeää on ottaa alan asiantuntijat mukaan uudistuksen suunnitellussa. Kaarina on muodostamassa työllisyysalueen läntisen Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Uudistuksessa onkin myös tärkeää, että Kaarinan yksilölliset tarpeet huomioidaan työllisyysalueen toiminnassa. Samalla on hyvä varmistaa kustannustehokkuus ja hoitaa soveltuvilta osin palvelut keskitetysti yli kuntarajojen, sen sijaan että jokaisessa kunnassa järjestetään kaikkia toimintoja. Tärkeää on myös rakentaa yhteistyötä paikallisten oppilaitosten, kuten Livian kanssa.

Henry Saarinen

Kaarinan Kokoomus ry:n hallituksen jäsen ja Peimarin koulutuskuntayhtymä Livian valtuutettu

5.11.2023

Kolmen pointin presidenttiehdokas – ylimääräinen puolekokous 28.10.2023

Alexander Stubb, tuore presidenttiehdokas vuoden 2024 vaaleissa, on kiistatta herättänyt laajaa kiinnostusta suomalaisessa politiikassa ja kansainvälisellä näyttämöllä. Kokoomuksen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi hänet valittiin Aalto-yliopiston Otaniemen kampusalueella sijaitsevassa Dipolissa 28.10.2023, johon myös Kaarinasta kokoontui hyvä edustus äänivaltaisia kokoomuslaisia. Allekirjoittanut osallistui tilaisuuteen Kaarinan Kokoomusnaisten edustajana.

Hyväntuulisen puheensorinan sekä kuulumisten vaihdon jälkeen sali hiljentyi kokoukseen, jonka puheenjohtajaksi valittu Paula Risikko vei läpi vahvalla, mutta miellyttävän humoristisella otteella. Itse valintaan päästiin kannatuspuheenvuorojen jälkeen, joita oli pyydetty yhteensä 11. Kuuluvimmat aplodit yleisössä herätti Stubbin pitkäaikaisen puolison puhe, jonka Suzanne Innes-Stubb esitti sujuvasti suomeksi. 

Ehdokkaan omaa “kolmen pointin” -tavaramerkkiä hyödyntäen, voi kannatuspuheenvuorot sekä ehdokkaan linjapuheen tiivistää kolmeen pointtiin:

Ensimmäinen pointti - kansainvälinen konkari

Useimmissa puheenvuoroissa, myös Stubbin omassa, korostui ehdokkaamme kansainvälinen kokemus sekä pitkälle Eurooppaan ja maailmalle ulottuvat verkostot. Stubb on kokenut poliitikko, joka on toiminut Suomen pääministerinä, valtiovarainministerinä, EU-yliopiston professorina, tutkijana – koko mittava lista löytyy Stubbin vaalisivuilta. Pitkä kokemus ja ymmärrys kansainvälisestä politiikasta tekee hänestä kansainvälisestikin pätevän ehdokkaan, joka ymmärtää nykymaailman globaalit haasteet ja mahdollisuudet.

Toinen pointti - yhtenäisen Suomen rakentaja

Kotimaan politiikassa Stubb korosti tarvetta rakentaa yhteinäisyttä Suomessa. Ei liene kenellekään yllätys, että nykyisessä turbulenttisessa ympäristössä on Suomen valmistauduttava tilanteeseen, jossa jatkuvat muutokset heijastuvat vahvasti myös sisäpolitiikkaan ja turvallisuuteen. Yhtenäinen Suomi rakennetaan yhdessä, keskittymällä olennaisiin asioihin. Olennaista on erityisesti Suomen uskottava puolustus ja sen ylläpito. Erityisesti mieleen jäi kohta, jossa hän korosti, että tärkeää on olla ylirationalisoimatta menneisyyttä, ylidramatisoimatta nykyhetkeä ja aliarvioimatta tulevaisuutta – tämä toki pätee myös ulkopolitiikkaan.

Kolmas pointti - koko kansan ehdokas

Tukipuheenvuoroissa tuotiin edellä mainittujen teemojen lisäksi esille myös muita ominaisuuksia, joista kansalainen Stubbin tunnistaa: aktiivinen elämäntyyli, positiivisuus, laaja-alaiset arvot sekä perhekeskeisyys (johon viitattiin myös Stubbin eilisessä Elämäni biisi -esiintymisessä). Lisäksi Stubbin peräänkuuluttamaa arvostusta ja kunnioitusta edusti myös se, että hän kehui kaikki presidenttikisan kanssaehdokkaat yksitellen. Nykyisessä vastakkainasettelun keskustelussa tämä oli varsin virkistävää kuultavaa.

Henkilökohtaisesti koenkin, että Stubbin kyky yhdistää ihmisiä ja kyvykkyys käsitellä sekä sanoittaa myös hankalia asioita ovat niitä tulevaisuuden presidentin piirteitä, joiden takana on koko kansan helppo seistä. 

Tärkeimpänä pointtina kuitenkin meille kokoomuslaisille: Oletko sinä jo liittynyt Stubbin tiimiin?


Johanna
Kaarinan Kokoomusnaiset

13.10.2022

Mitä jos uudet rakennukset olisivatkin kauniita?

Äskettäin julkistettu ja Kunnallislehdessäkin uutisoitu Piikkiön uuden seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailun voittaja luo toivoa. Voittajaehdotus arvioitiin sekä tilasuunnitelman toimivuuden että ulkonäön perusteella parhaaksi. Keltainen ja klassismivaikutteinen rakennus istuisi kauniisti piikkiöläiseen maisemaan.

Vastaavalla tavalla on jo toteutettu Makarlassa uusi rakennus, joka on sovitettu kauniisti kulttuurihistorialliseen maisemaan, aivan kuin se olisi aina ollut juuri siinä. Eroa ”aidosti” vanhaan tuskin huomaa.

Muissa kulttuurimaissa tällainen omaa kaunista rakennusperintöä kunnioittava ja huomaavaisesti jatkava uusi rakentaminen on arkipäivää, ja niin voisi meilläkin olla.

Tutkimukset osoittavat ympäristöjemme yhteyden terveyteen ja hyvinvointiin. Ihmisen aivojen on vaikea käsitellä tylyiksi koettuja muotoja, mikä aiheuttaa stressiä. Pitkäaikainen stressi tiedetään ihmisen terveydelle monin tavoin haitalliseksi.

Kauneus on hyväksi ihmiselle. Kauniissa paikoissa ihminen haluaa viettää aikaa pidempään, kävellä enemmän, kauniit paikat vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen ja terveyteen.

Kauniit kadut ja rakennukset eivät ole samanlaisia eri kulttuureissa, ilmasto-olosuhteissa tai historiallisina ajanjaksoina. Mutta niillä on yhdistäviä samankaltaisuuksia, kuten harmonia, paikan henki, ikkunoiden ja ovien sopusointuisuus. Perinteisessä, klassismiin pohjautuvassa arkkitehtuurissa, pyrkimys kauneuteen oli yhtä tärkeä tavoite kuin kestävyys ja käyttökelpoisuus. Siksi ei ole sattumaa, että nykyihminenkin kokee perinteisten rakennusten piirteet kauniina.

Useiden vuosikymmenten ajan on kuitenkin rakennettu paikkoja, joissa vaikuttaa siltä kuin kauneudella ei olisi mitään merkitystä. Kertakäyttöisyys ja epäkäytännöllisyyskin tuntuvat vaivaavan monia rakennuksia.

Voimme valita, katsommeko mallia puutarhakaupunginosista vai tornitalolähiöistä. Saman tehokkuuden aikaansaamiseksi on hyvin erilaisia toteuttamismahdollisuuksia.

Kyse ei ole pinnallisesta asiasta. Kyky ja tarve kokea kauneutta ovat inhimillisiä perusominaisuuksia.

Marjo Uotila

Kaarinan kaupunginvaltuutettu, Kaarinan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja

Mielipidekirjoitus Kunnallislehdessä 11.10.2022