Blogikirjoitukset 

Tältä sivulta löydät luottamustoimisten sekä jäsentemme blogikirjoituksia, muista katsoa myös valtuustoaloitteemme!

3.12.2023

TE24-uudistus etenee – työllisyyspalvelut Kaarinaan vuoden 2025 alussa

Kaarinan Kokoomus ry järjesti marraskuun alussa puolueen jäsenille infotilaisuuden, jossa meillä oli ilo kuulla TE24-uudistuksesta ajantasaisia tietoja uudistuksen valmistelusta Kaarinan työllisyyspalvelujohtaja Gisela Lindberg-Vesalaiselta.

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa, jolloin nykyiset alueelliset TE-toimistot lakkautetaan. Työvoimapalvelut tulevat olemaan yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä. Uudistus on jäänyt suhteellisen vähäiselle huomiolle julkisuudessa, vaikka kyse on merkittävästä siirrosta ajassa, jossa Suomea vaivaavat samanaikaisesti työttömyys ja työvoimapula. Kuntien viranhaltijoiden, päättäjien ja kuntalaisten onkin tärkeää tiedostaa uudistuksen merkittävyys kuntien elinvoiman kannalta. Uudistus avaa monia mahdollisuuksia, mutta tärkeää on myös huomioida, ettei nykyisten työllisyyspalveluiden haasteita toisteta kunnissa vuodesta 2025 alkaen.

Uudistuksessa on tärkeää huomioida, ettei TE-palveluita siirretä nykyisen kaltaisena kunnille, vaan kuntien on luotava uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja, jotka palvelevat omaa aluetta parhaiten, ottaen huomioon yksilöllisen väestön ikä- ja koulutusrakenteen, työttömyyden taustatekijät sekä elinkeinorakenteen. Nykyisten TE-toimistojen toiminta-alueet ovat olleet hyvin laajoja, eivätkä samankaltaiset palvelut ovat toimineet kaupungeissa ja harvaanasutuilla maaseutualueilla. Myös fyysinen palveluverkko on asettanut työnhakija-asiakkaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Uudistuksen myötä kunnilla on erinomainen tilaisuus kehittää entistä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palveluita. Tämä vaatii kuitenkin panostusta. Tällä hetkellä osassa maata on tilanne, jossa yhdellä TE-toimiston virkailijalla saattaa olla jopa 300 työnhakija-asiakasta, joiden työllistymistä virkailija edistää. Tilanne ei voi jatkua samanlaisena kunnissa vuonna 2025, sillä liialliset asiakasmäärät yhdellä virkailijalla laskevat palveluiden vaikuttavuutta merkittävästi. Suomessa on halua ottaa mallia muiden Pohjoismaiden työvoimapalveluista, mutta tässä kohdin on huomioitava, että muissa Pohjoismaissa panostukset palveluihin ovat Suomea suuremmat ja esimerkiksi yksittäisellä virkailijalla on vähemmän asiakkaita suomalaiseen vastapariinsa verrattuna. TE-palveluissa henkilöasiakaspalvelu ja yrityspalvelut ovat myös käytännön työssä eriytyneet, joka on aiheuttanut tehottomuutta. Kunnat tuntevat oman alueensa yritykset hyvin ja kunnilla onkin erinomainen tilaisuus kehittää palvelumalleja, jotka hyödyttävät samaan aikaan yrityksiä ja työnhakijoita. Onkin tärkeää, että yritykset otetaan uudistuksessa aidosti mukaan ja työmarkkinoita haastavaan kohtaanto-ongelmaan saadaan uudenlaisia ratkaisuja.

Tärkeää on myös huomioida positiivisten tekijöiden siirtyminen uudistuksen yhteydessä. TE-palveluissa on kehitetty monia hyviä käytäntöjä, joita kuntien on syytä myös jatkossa hyödyntää. TE-palveluiden henkilöstö siirtyy valtiolta kunnille ja tämän kautta kunnille siirtyy osaamista ja kokemusta, joita on ehdottomasti hyödynnettävä uudistuksen suunnittelussa. Työvoimapalvelut pitävät sisällään monenlaisia osa-alueita henkilöasiakaspalvelusta, työvoimakoulutuksen järjestämiseen ja yrityspalveluihin. Näiden osa-alueiden osaamista on vaikeaa hankkia, joten tärkeää on ottaa alan asiantuntijat mukaan uudistuksen suunnitellussa. Kaarina on muodostamassa työllisyysalueen läntisen Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Uudistuksessa onkin myös tärkeää, että Kaarinan yksilölliset tarpeet huomioidaan työllisyysalueen toiminnassa. Samalla on hyvä varmistaa kustannustehokkuus ja hoitaa soveltuvilta osin palvelut keskitetysti yli kuntarajojen, sen sijaan että jokaisessa kunnassa järjestetään kaikkia toimintoja. Tärkeää on myös rakentaa yhteistyötä paikallisten oppilaitosten, kuten Livian kanssa.

Henry Saarinen

Kaarinan Kokoomus ry:n hallituksen jäsen ja Peimarin koulutuskuntayhtymä Livian valtuutettu

5.11.2023

Kolmen pointin presidenttiehdokas – ylimääräinen puolekokous 28.10.2023

Alexander Stubb, tuore presidenttiehdokas vuoden 2024 vaaleissa, on kiistatta herättänyt laajaa kiinnostusta suomalaisessa politiikassa ja kansainvälisellä näyttämöllä. Kokoomuksen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi hänet valittiin Aalto-yliopiston Otaniemen kampusalueella sijaitsevassa Dipolissa 28.10.2023, johon myös Kaarinasta kokoontui hyvä edustus äänivaltaisia kokoomuslaisia. Allekirjoittanut osallistui tilaisuuteen Kaarinan Kokoomusnaisten edustajana.

Hyväntuulisen puheensorinan sekä kuulumisten vaihdon jälkeen sali hiljentyi kokoukseen, jonka puheenjohtajaksi valittu Paula Risikko vei läpi vahvalla, mutta miellyttävän humoristisella otteella. Itse valintaan päästiin kannatuspuheenvuorojen jälkeen, joita oli pyydetty yhteensä 11. Kuuluvimmat aplodit yleisössä herätti Stubbin pitkäaikaisen puolison puhe, jonka Suzanne Innes-Stubb esitti sujuvasti suomeksi. 

Ehdokkaan omaa “kolmen pointin” -tavaramerkkiä hyödyntäen, voi kannatuspuheenvuorot sekä ehdokkaan linjapuheen tiivistää kolmeen pointtiin:

Ensimmäinen pointti - kansainvälinen konkari

Useimmissa puheenvuoroissa, myös Stubbin omassa, korostui ehdokkaamme kansainvälinen kokemus sekä pitkälle Eurooppaan ja maailmalle ulottuvat verkostot. Stubb on kokenut poliitikko, joka on toiminut Suomen pääministerinä, valtiovarainministerinä, EU-yliopiston professorina, tutkijana – koko mittava lista löytyy Stubbin vaalisivuilta. Pitkä kokemus ja ymmärrys kansainvälisestä politiikasta tekee hänestä kansainvälisestikin pätevän ehdokkaan, joka ymmärtää nykymaailman globaalit haasteet ja mahdollisuudet.

Toinen pointti - yhtenäisen Suomen rakentaja

Kotimaan politiikassa Stubb korosti tarvetta rakentaa yhteinäisyttä Suomessa. Ei liene kenellekään yllätys, että nykyisessä turbulenttisessa ympäristössä on Suomen valmistauduttava tilanteeseen, jossa jatkuvat muutokset heijastuvat vahvasti myös sisäpolitiikkaan ja turvallisuuteen. Yhtenäinen Suomi rakennetaan yhdessä, keskittymällä olennaisiin asioihin. Olennaista on erityisesti Suomen uskottava puolustus ja sen ylläpito. Erityisesti mieleen jäi kohta, jossa hän korosti, että tärkeää on olla ylirationalisoimatta menneisyyttä, ylidramatisoimatta nykyhetkeä ja aliarvioimatta tulevaisuutta – tämä toki pätee myös ulkopolitiikkaan.

Kolmas pointti - koko kansan ehdokas

Tukipuheenvuoroissa tuotiin edellä mainittujen teemojen lisäksi esille myös muita ominaisuuksia, joista kansalainen Stubbin tunnistaa: aktiivinen elämäntyyli, positiivisuus, laaja-alaiset arvot sekä perhekeskeisyys (johon viitattiin myös Stubbin eilisessä Elämäni biisi -esiintymisessä). Lisäksi Stubbin peräänkuuluttamaa arvostusta ja kunnioitusta edusti myös se, että hän kehui kaikki presidenttikisan kanssaehdokkaat yksitellen. Nykyisessä vastakkainasettelun keskustelussa tämä oli varsin virkistävää kuultavaa.

Henkilökohtaisesti koenkin, että Stubbin kyky yhdistää ihmisiä ja kyvykkyys käsitellä sekä sanoittaa myös hankalia asioita ovat niitä tulevaisuuden presidentin piirteitä, joiden takana on koko kansan helppo seistä. 

Tärkeimpänä pointtina kuitenkin meille kokoomuslaisille: Oletko sinä jo liittynyt Stubbin tiimiin?


Johanna
Kaarinan Kokoomusnaiset

13.10.2022

Mitä jos uudet rakennukset olisivatkin kauniita?

Äskettäin julkistettu ja Kunnallislehdessäkin uutisoitu Piikkiön uuden seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailun voittaja luo toivoa. Voittajaehdotus arvioitiin sekä tilasuunnitelman toimivuuden että ulkonäön perusteella parhaaksi. Keltainen ja klassismivaikutteinen rakennus istuisi kauniisti piikkiöläiseen maisemaan.

Vastaavalla tavalla on jo toteutettu Makarlassa uusi rakennus, joka on sovitettu kauniisti kulttuurihistorialliseen maisemaan, aivan kuin se olisi aina ollut juuri siinä. Eroa ”aidosti” vanhaan tuskin huomaa.

Muissa kulttuurimaissa tällainen omaa kaunista rakennusperintöä kunnioittava ja huomaavaisesti jatkava uusi rakentaminen on arkipäivää, ja niin voisi meilläkin olla.

Tutkimukset osoittavat ympäristöjemme yhteyden terveyteen ja hyvinvointiin. Ihmisen aivojen on vaikea käsitellä tylyiksi koettuja muotoja, mikä aiheuttaa stressiä. Pitkäaikainen stressi tiedetään ihmisen terveydelle monin tavoin haitalliseksi.

Kauneus on hyväksi ihmiselle. Kauniissa paikoissa ihminen haluaa viettää aikaa pidempään, kävellä enemmän, kauniit paikat vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen ja terveyteen.

Kauniit kadut ja rakennukset eivät ole samanlaisia eri kulttuureissa, ilmasto-olosuhteissa tai historiallisina ajanjaksoina. Mutta niillä on yhdistäviä samankaltaisuuksia, kuten harmonia, paikan henki, ikkunoiden ja ovien sopusointuisuus. Perinteisessä, klassismiin pohjautuvassa arkkitehtuurissa, pyrkimys kauneuteen oli yhtä tärkeä tavoite kuin kestävyys ja käyttökelpoisuus. Siksi ei ole sattumaa, että nykyihminenkin kokee perinteisten rakennusten piirteet kauniina.

Useiden vuosikymmenten ajan on kuitenkin rakennettu paikkoja, joissa vaikuttaa siltä kuin kauneudella ei olisi mitään merkitystä. Kertakäyttöisyys ja epäkäytännöllisyyskin tuntuvat vaivaavan monia rakennuksia.

Voimme valita, katsommeko mallia puutarhakaupunginosista vai tornitalolähiöistä. Saman tehokkuuden aikaansaamiseksi on hyvin erilaisia toteuttamismahdollisuuksia.

Kyse ei ole pinnallisesta asiasta. Kyky ja tarve kokea kauneutta ovat inhimillisiä perusominaisuuksia.

Marjo Uotila

Kaarinan kaupunginvaltuutettu, Kaarinan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja

Mielipidekirjoitus Kunnallislehdessä 11.10.2022