Mielipidekirjoitus: Nuorten työllisyys tarvitsee kuntien vahvaa panosta

Nuorten työllisyys tarvitsee kuntien vahvaa panosta

Työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden alussa valtiolta kunnille, ja Turun työllisyysalue, johon Kaarina kuuluu, vastaa nyt työllisyysasioista. Uudistuksen myötä alueet järjestävät muun muassa työvoimakoulutusta, työnvälitystä ja erilaisten palveluiden tarjontaa sekä ohjaavat työnhaussa olevia. On selvää, että kunnilla on nyt entistä suurempi vastuu siitä, miten työllisyysasioita hoidetaan paikallisesti.

Työllisyydestä puhuttaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota nuorten koulutus- ja työllisyyspolkuihin. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt aika koulutuksen ja työn ulkopuolella nuorella iällä lisää riskiä myöhempiin työttömyysjaksoihin ja epäsäännöllisiin työsuhteisiin. Monet yli 30-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä eivät ole koskaan kunnolla kiinnittyneet työelämään, ja tämän taustalla ovat usein jo nuoruudessa kohdatut haasteet. Siksi kunnilla ja hyvinvointialueilla on merkittävä rooli nuorten tukemisessa, jotta heidän asemansa vahvistuu ja työllistymisen haasteita voidaan ennaltaehkäistä.

On myös tärkeää muistaa, että työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä. Heidän joukossaan on niin koulutuksen keskeyttäneitä kuin vastavalmistuneitakin, jotka eivät ole löytäneet työpaikkaa. Heikko taloustilanne on johtanut siihen, että myös ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksenkin suorittaneet nuoret voivat joutua työttömiksi. Tämän vuoksi työllisyysalueiden ja oppilaitosten on tiivistettävä yhteistyötään tärkeimpien toimijoiden, kuten yritysten kanssa, jotta vastavalmistuneet löytävät nopeasti paikkansa työelämässä. On selvää, että pitkäksi venyvä työttömyys vaikeuttaa työllistymistä entisestään, ja siksi nuorten pääsyä ensimmäisiin työpaikkoihin on tuettava.

Tutkimukset osoittavat, että toisen asteen koulutuksen suorittamatta jättäminen on merkittävä riskitekijä pitkäaikaistyöttömyydelle. Kaarinassa onkin varmistettava, että jokainen nuori saa toisen asteen koulutuksen päätökseen. Vaikka oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut parannuksia, kaikki nuoret eivät vieläkään suorita toisen asteen opintojaan loppuun. Lisäksi maahanmuuttaneilla nuorilla voi olla haasteita, kuten koulutuksen tunnustamisen ongelmat tai se, että heillä ei ole aiempaa koulutusta lainkaan. Tähän on etsittävä ratkaisukeinoja, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus kouluttautua ja sitä kautta työllistyä.

On myös huomioitava, että osa nuorista ei voi suoraan siirtyä työmarkkinoille tai koulutukseen. Esimerkiksi pitkäaikaissairaudet, vammat, sosiaaliset ongelmat tai ylivelkaantuminen voivat estää nuoren etenemisen opintoihin tai työhön. Nämä tilanteet vaativat saumatonta yhteistyötä kunnan, hyvinvointialueen, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja voivat edetä kohti itsenäistä työelämää.

Nuorten työllisyys on sekä inhimillinen että yhteiskunnallinen kysymys, jonka ratkaiseminen edellyttää johdonmukaista politiikkaa, riittäviä resursseja ja vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kuntien vastuu on nyt suurempi kuin koskaan, ja Kaarinassa tähän haasteeseen on tartuttava kunnianhimoisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Henry Saarinen, FM, VTM, väitöskirjatutkija

Kuntavaaliehdokas