Mielipidekirjoitus: Kuntayhtiöiden tehottomuudesta pitää puhua laajemmin

Kaupunkien ja kuntien omistamat yhtiöt, jotka tuottavat palveluita omistajilleen, ovat keskimäärin jopa 31 prosenttia tehottomampia kuin yksityiset palveluntuottajat vastaavilla aloilla. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus (Ghezzi et al., 2004). 

Alla vielä muutama nosto tutkimuksen sisällöstä:

• Jopa 31 % tehottomampia kuin yksityiset palveluntuottajat.
• Yksityisten yritysten hinnat olivat 41 % inhouse-yhtiöitä alhaisemmat.
• Inhouse-yhtiöissä palkat olivat selkeästi yksityistä korkeammat (14%)
• Yksittäisen työntekijän tuottavuus parani yksityistämisen jälkeen 82,5 %. (Ghezzi et al., 2024.)

Joten voidaan selkeästi todeta, että palveluiden tuotantorakenteessa on selkeästi parantamisen varaa, julkiselle sektorille on syntynyt rinnakkaismarkkinat jossa rahaa käytetään ”leväperäisesti”. Nyt on oikea aika reagoida tähän inhouse-yhtiöiden ”porsasteluun” Suomessa. Kuntayhtiöiden rooli palveluiden tuottajana on kasvanut merkittävästi ja holtittomasti, vaikka alkuperäinen tarkoitus on ollut toiminnan tehostaminen ja joustavuuden lisääminen. Todellisuus on toinen, kuten tämä Jyväskylän yliopiston tutkimuskin osoittaa. 

Kuntayhtiöt kärsivät tehottomuudesta, joka näkyy niin kustannusten hallinnassa, avoimuudessa kuin strategisessa päätöksenteossakin. 

Ensinnäkin kuntayhtiöt ovat melkein aina taloudellisesti tehottomia. Toiminnan pitäisi teoriassa olla kilpailukykyistä ja kustannustehokasta, mutta monissa tapauksissa yhtiöt eivät toimi markkinaehtoisesti, vaan yhtiöistä on tullut markkinahäiriköitä ja avoimen kilpailukentän jarruja. Kunnalliset tukirahat saattavat vääristää kilpailua, mikä vähentää kannustimia parantaa toiminnan laatua tai alentaa kustannuksia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa veronmaksajat maksavat tehottomuudesta kahteen kertaan: ensin verovaroin ja sitten korkeampina palvelumaksuina. Kuntayhtiöiden päätöksenteko on poliittisesti ohjattua ja tehotonta.

Toiseksi kuntayhtiöiden toiminnan avoimuus on puutteellista. Toisin kuin perinteinen kuntahallinto, yhtiömuotoinen toiminta ei noudata julkisuuslakia samalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että päätöksenteko tapahtuu usein suljettujen ovien takana, jolloin kansalaisilla ja päättäjillä on rajalliset mahdollisuudet valvoa toimintaa. Tämä ei ainoastaan lisää riskiä tehottomuudelle, vaan altistaa myös mahdolliselle väärinkäytöksille ja huonolle hallinnolle. 

Kolmanneksi kuntayhtiöiden strateginen ohjaus on hajanaista ja poliittisesti ohjattua. Monilla kunnilla ei ole riittäviä resursseja tai osaamista yhtiöidensä johtamiseen. Yhtiöiden hallituksiin valitaan toisinaan henkilöitä poliittisin perustein ilman riittävää asiantuntemusta, mikä heikentää päätöksentekoa radikaalisti. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa kuntayhtiöt eivät toimi kuntalaisten edun mukaisesti, vaan ajavat epämääräisiä tai ideologisia tavoitteita. Enkä voi olla mainitsematta myöskään sitä, että kuntasektorille ajautuu paljon ihmisiä joiden osaaminen ja kokemus yrittämisestä on kyseenalaista. Puhumattakaan markkinaehtoisesta ajattelutavasta. Kuntayhtiöiden toimintaa on uudistettava reilusti tai toimintaa on alettava ajamaan alas siinä määrin kuin se on mahdollista.

Kuntayhtiöiden toiminnan on muututtava, jotta niiden tehottomuus saadaan kuriin.

Ensisijaisesti avoimuutta on lisättävä: kaikkien kuntayhtiöiden tulisi noudattaa julkisuuslakia, jotta kansalaiset ja päättäjät voivat valvoa niiden toimintaa. Lisäksi yhtiöiden strategista johtamista on parannettava, esimerkiksi valitsemalla hallituksiin vain asiantuntevia henkilöitä ja mahdollisesti riippumattomia henkilöitä – osaamista joka parantaa yhtiön toimintaedellytyksiä. Toiminnan pitää olla tulosorientoitunutta, muuten ongelmat vaan kasvavat tulevaisuudessa. Kuntayhtiöt voisivat toimia tehokkaasti, jos niiden hallinto, avoimuus ja taloudellinen toiminta olisi järjestetty oikein ja toiminnan mittarit olisivat relevantteja. Nykytilanne kuitenkin osoittaa, että ilman merkittäviä uudistuksia veronmaksajien rahat valuvat hukkaan. On aika herätä ja asettaa kuntalaisten etu etusijalle. Kuntien tulee hoitaa ydintehtäviään ja ydintehtäviin ei kuulu sosialisoida markkinoita. 

Sami Elmeranta 

Kaarinan kaupunginhallituksen jäsen (kok.), kunta- ja aluevaaliehdokas

Ghezzi, R., Marjanen, S., Laine, T., Virta, T., Vilpponen, H., & Mikkonen, T. (2024). Does Ownership Structure Matter? A Case Study on Business Performance of Two Accounting Companies. Saatavilla: https://arxiv.org/abs/2409.12551.